Wednesday, July 16, 2014

Semarang - Yogyakarta - Bali - Surabaya

Edellisestä kirjoituksesta hiukan aikaa, mennyt viikko kulunut sairastellessa. Ensiksi tuli flunssa kaikilla ja nyt vatsatautia, kuumeilua ja itsellä vielä selkäkipuja. Huvittavasti vatsatauti tuli vähän hienommasta italialaisesta ravintolasta, jos ruokamyrkytyksen olen saanut niin se on aina tullut näistä paremmista ravintoloista, vaikka on ruokaa tullut syötyä ihan kaikisat mahdollisista katukeittiöistä. Matkustaessa on aika rankkaa olla kipeänä, varsinkin kun on tuo pieni hoidettavana, joka taas kipeänä vaatisi myös enemmän huomiota. Hoitajia saa Aasiasta halvalla avuksi, muistaakseni halvimillaan n.40e + kaikki ruuat, asumiset ja matkustamiset jne. kuukaudessa. Varsinkin, jos on pidempää paikallaan niin ihan hyvä vaihtoehto.

Lyhykäisyydessään otettiin Semarangista bussi Yogyakartaan, josta lennettiin Balille. Balilta tultiin Surabayalle lentäen ja junalla takaisin Semarangiin. Bussilla matkustamista täällä kannattaa melkein välttää, tiet ovat todella kapeita ja mutkikkaita joten pahoinvointi on ainakin taattu vaikka olisi kuinka lyhyt matka. Bussi on kaikista edullisin tapa matkustaa, mutta juna on myös edullinen. Ilmastoidussa hytissä noin 250km matka Surabayaslta Semarangiin maksoi 3 euroa, tosin hinta on voimassa vain päivän ensimäisellä ja viimeisellä matkalla. Ilmastoimattomassa hytissä matkat ovat vielä edullisempia, ihan päivälläkin. Junarata on aika kapea ja junakin myös heiluu aika paljon sivuttain, mutta muuten matkustaminen junalla on helppoa ja maisemia näkee paljon paremmin kuin bussista. Kauppiaat myyvät suoraan vaunuihin ruokaa, juomaa, lukemista jne. ja lapselle on taas tilaa liikkua ja nukkua. Aikaa tuohon matkaan meni vajaa viisi tuntia, bussilla matkustaminen on vielä reilusti hitaampaa. Lentäminen on kaikista nopeinta, liput ovat yleensä n. 20e per henkilö, tosin lentokenttätaksit ovat yleensä aika kalliita ja lentokentillä pitää kentästä riippuen maksaa jokunen euro veroja. Luultavasti matkustamisen hankaluuden takia Indonesiassa ei kovin hirveästi turisteja käy Balin lisäksi, maa on mielestäni Aasian monipuolisimpia ja eri maanosat eivät kauheasti toisiaan muistuta.

Ekana virheenä jätettin kaikki Hugon lelut Semarangiin, isovanhempien luokse. Lentokoneessakaan Hugo ei malttanut olla aloillaan edes minuuttia eikä oikein missään tyytynyt olemaan paikoillaan, veikkaan, että lelut olisivat helpottaneet ja ei olisi jatkuvasti tarvinnut juosta perässä. Paikat missä yövyttiin, niin kodinomaisissa paikoissa Hugo viihtyi heti oikein hyvin, mutta vastaavasti taas kolkossa hotelissa meni taas koko päivä, että löytyi se oma paikka. Näin jälkikäteen ottaisin mukaan Suomesta mukaan mahdollisimman paljon tuttuja leluja ja joitakin asioita mitkä muistuttavat kodista ja luovat sitä turvaa, vaikka tuttu peitto ja ruokailuvälineet. Suurinosa leluista ollaan ostetuttu täältä, kun ajateltiin, että tutut lelut rupeavat kylläsyttämään, mutta eniten käytössä on ollut mukana tuotu palikkalaatikko. Kengät kannattaa myös olla hyvät ja käytössä olleet, sandaaleista tuli rakot jalkaan ja ei Hugo ei jaksa niillä muutenkaan kävellä kovinkaan pitkään, ei varmaan ole kovinkaa mukavat.

Bali on todella suosittu saari, käytännössä suurinosa turisteista ei muualla käykkään. Vaikea käsittää miksi, kun Bali on kokonaisuudessa yksi huonoimpia lomakohteita, missä olen käynyt, jos siis verrataan näihin Phuket, Teneriffa ym. rantalomakohteet. Meri ei ole kovinkaan puhdas ja roskia täynnä, liikennettä ei ole rajoitettu mitenkään vaan ihan pienilläkin kävelykaduilal saa ajaa autoilla ja moottoripyörillä. Yleensä kävelitie ei ole metriäkään leveämpi ja niihinkin saattaa mopot tulla pahimpien ruuhkien aikana ajamaan. Pääkatu on aina tukossa, vaikka ihan Kutalle ei saakkaan pysäköidä. Jostain syystä autot ja taksit silti tukkivat tiet kokonaan, ilmeiesti vain ajavat ympyrää. Taksit saattavat vielä pysähtyä keskelle tietä tukkimaan liikenteen kunnes saavat asiakkaan. Liikkenne on aika kaaottinen Indonesiankin mittakaavassa ja siis todella ruuhkainen, mopoilevia turisteja saa varoa kun eivät piittää sitä vähääkään liikennesäännöistä ja ajelevat surutta ihan humalasakkin. Paikalisilla sentään on joku logiikka minkä mukaan ajavat, mutta vastaantulevista turisteista ei koskaan tiedä mihin suuntaan sinkoavat ja saattavat vaikka tehdä keskellä moottoritietä u-käännöksen tai ajella kovaa nopeutta pienillä kävelykaduilla. Kutalla on useampi näitä pieniä autonlevyisiä kävelykatuja missä siis saa ajaa autollakin ja vielä molempiin suuntiin vaikka juuri ja juuri yksi auto niillä maahtuu ajamaan leveydenpuolesta. Nämä tiet kun rauhoitettaisiin jalankulkijoille niin lomailu olisi jo huomattavasti mukavampaa, kun ei jatkuvasti tarvitsisi varoa ajaako joku mopo tai auto kohta yli.



Muuten Kuta on sitten ihan geneerinen lomakohde, hiekkaranta, kaupustelijoita, hienoja ostoskeskuksia ja paljon clubeja joissa soitetaan musiikkia kovempaa kuin Suomessa laki sallisi. Balille jos menee niin kannattaa suunnata saaren muihin osiin kuin Kutan ja Denpasarin lähistöille, viereinen Lombok saari on myös ihan mukava ja rauhallinen paikka. Suurinosa ihmisistä kuitenkin jää Kutan läheisyyteen. Hinnat ovat myös Balilla aika reilusti muuta Indonesiaa kalliimpia, halvimmat hotellit ovat n. 15e yöltä ja ruoka on yleensä n. 3e per annos, halvimillaan syö kyllä alle eurollakin, mutta nämä paikat ovat vaan vähän syrjässä ja hankalampia löytää ilman tietoa. Kaupoissa kaikki on myös vähän kalliimpaa, myös paikallisille suunnatuissa paikoissa, luultavasti koska Balilla useat ihmiset tienaavat jo ihan hyvää palkkaa ostovoimalla mitattuna, ruokatorillakin liha ja kasvikset maksavat huomattavasti enemmän, kuin yleisesti Javan puolella. Toki sitten ihan köyhiäkin löytyy ja vastaavasti elinkustannukset ovat myös korkeampia, kuitenkin Bali vetää indonesialaista työvoimaa puoleensa ja monet työntekijät tulevat Javalta. Esimerkkinä rakennustyömiehet tulevat yleensä Lombokilta, kun suostuvat tekemään töitä halvemmalla.

Jatkuu seuraavassa viestissä...



No comments:

Post a Comment